Seuran perustamisesta tulee lauantaina 15.5. kuluneeksi 75 vuotta.

Oulun Kärpät 46 ry perustettiin vuonna 1946, kun opiskelijakaverukset Eero Tauriainen, Jouko Lahti ja Jorma Nykänen saivat ajatuksen urheiluseuran perustamisesta Ouluun. Perustava kokous pidettiin 15. toukokuuta 1946 ja lajeiksi valittiin tuolloin suosituimmat pelit: jalkapallo ja jääpallo. Puheenjohtajaksi valittiin Ilmari Mattila, koska perustajakolmikon jäsenet olivat vielä alaikäisiä.

Kärppien perustajajäsenet: Eero Tauriainen, Jouko Lahti ja Jorma Nykänen.

Seura sai nimekseen Oulun Kärpät 46, koska oululaiset olivat saaneet Palloliitolta malliksi Porin Kärppien säännöt eikä niistä tarvinnut muuttaa kuin kaupungin nimi. Lisäksi kärppä herätti monenlaisia mielikuvia, kuten että se on pieni ja vikkelä pohjoisen petoeläin. Sääntöjen mukaan “seuran tarkoituksena on kehittää palloilun harrastusta Oulussa ja sen ympäristössä.”

Kärpät pelasi ensimmäisen jalkapallo-ottelunsa 6. kesäkuuta 1946 Toppilan Kisaa vastaan. Ottelu päättyi tasan 4–4. Jääpallossa oteltiin ensimmäistä kertaa saman vuoden marraskuussa. Molemmissa lajeissa Kärpät pelasi 1940-luvun lopussa maakunta- ja piiritasolla. Jääpallossa ensimmäinen virallinen voitto tuli tammikuussa 1948 Raahen Vesasta, maakuntasarjan ottelussa.

Jääkiekko otettiin ohjelmaan ensimmäisessä vuosikokouksessa vuoden 1947 tammikuussa ja samalla perustettiin Oulun ensimmäinen jääkiekkojaosto, jonka puheenjohtajaksi valittiin Jouko Lahti. Suomen Jääkiekkoliitto lupasi ensimmäiselle oululaiselle seuralle, joka ottaa jääkiekon ohjelmaansa, varustetukena kymmenen mailaa ja viisi kiekkoa. Tuolloin jääkiekko oli Oulussa vielä harrastelijoiden marginaalilaji. Vuonna 1948 kaupunkiin perustettiin kuitenkin ensimmäinen jääkiekon erikoisseura Oulun Jääkiekkoilijat, ja myös Oulun Luistinseura ja Oulun Työväen Palloilijat ottivat lajin ohjelmaansa. Kärpistä tuli jääkiekon erikoisseura, kun jääpalloilu vuonna 1955 ja jalkapalloilu vuonna 1974 päätettiin lopettaa.

Kärpät pelasi siis ensimmäisen jääkiekko-ottelunsa sunnuntaina 30. tammikuuta 1949 ja voitti Raahen Vesan maalein 5–3 (2–0,1–1,2–2). Kärppien paras pelaaja oli Tauno Ollikainen, joka teki kaksi maalia. Sankassa lumipyryssä pelattua ottelua seurasi Oulun Keskuskentällä 200 katsojaa. Kärppien voitto oli yllätys, sillä Raahessa jääkiekkoa oli pelattu jo muutama vuosi. Raahelaiset voittivatkin muutamaa päivää myöhemmin kotiottelussaan Kärpät maalein 14–0.

Seuraavana talvena Kärpät oli ainoa oululainen joukkue, joka osallistui virallisiin sarjapeleihin. Kärpät oli Maakuntasarjan pohjoislohkon toinen ja nousi seuraavaksi kaudeksi Suomensarjaan.

Raksilan jäähalli valmistui vuonna 1975. Hallin avajaisottelu pelattiin Kärppien ja Tapparan välillä 24.8.1975.

Jääkiekkobuumin kasvaessa syntyi Ouluunkin tarve jäähallille. Vuonna 1975 valmistuneen hallin yleisökapasiteetin mukaan halliin mahtui yhteensä 7 600 henkilöä. Entinen kärppäkapteeni Veikko Torkkeli muistaa hyvin ajat, jolloin tuota rajoitusta “hieman” venytettiin.

“Monta peliä pelattiin noin 11 000 katsojan läsnäollessa – parhaassa pelissä oli yhteensä 11 800 katsojaa. Oli karmeaa pelata, kun minullakin on suljetun paikan kammo ja halli oli niin täynnä. Tuolloin siellä sai vielä polttaakin, niin se ilmanlaatukin oli ihan järkyttävä. Sellainen usva leijui siellä lamppujen alla. Kyllä oli aika raskasta pelata”,

muistelee Torkkeli jäähallin alkuaikoja.

Junioritoiminta

Kärppien junioritoiminta alkoi vuonna 1960, jolloin seuralla oli jo A-, B- ja C-juniorijoukkueet. Silloin perustettiin eläinten mukaan nimetyt kaupunginosajoukkueet, joihin liittyi kaupungin nuorimpia jääkiekkoharrastajia. Paavo Pikkaraisen luomasta korttelisarjasta tuli heti suosittu, ja se on yhä toiminnassa. Naisten jääkiekko aloitettiin Kärpissä 1990-luvun alussa, ja kaudella 1994-1995 Kärpät pelasi ensimmäisen kautensa SM-sarjassa.

Alkuvuodesta 1967 Pikkaraisen apuna Kärppien edustusjoukkueen valmennustiimissä aloittanut Olli Lahtinen korostaa seuran juniorityön ja omavaraisuuden tärkeyttä.

“Sehän on aivan ratkaiseva asia. Junioritason kehittyminen ja kehittäminen Kärpissä ja Oulussa on ollut kyllä ihailtavaa. Juniorityö on aina ollut täällä tärkeää ja siihen on satsattu.”

Ensimmäinen mestaruus 40 vuotta sitten

Kuluneen kevään aikana tuli täyteen 40 vuotta tuosta Kärppien seurahistorian ensimmäisestä Suomen mestaruudesta. Kaudeksi 1977 – 1978 SM-Liigaan noussut oululaisjoukkue saavutti SM-pronssia keväällä 1980, ja isolta osin samoista pelaajista koostunut joukkue kirkasti mitalinsa kultaiseksi seuraavana keväänä.

Kevään 1981 mestaruusjoukkue.

Kaudella 1980-81 kapteenina toiminut Veikko Torkkeli haluaa korostaa pitkäjänteisen työskentelyn merkitystä matkalla mestaruuteen.

“Meillä oli ikärakenteeltaan hyvä ja hyvin rakennettu joukkue. Kaikki sitoutuivat omien kentällistensä rooleihin, mikä onkin se kaikista tärkein juttu. Se oli todella yhtenäinen ja valmis ryhmä.”

“Tätä ensimmäistä mestaruutta lähdettiin kuitenkin rakentelemaan jo ennen kuin jäähalli valmistui. 1972-1973 Oulussa alettiin kaikin puolin panostamaan jääkiekkoon. Mielestäni tuolloisen seuran puheenjohtajan, Kauko Pesosen, ja hänen työtään jatkaneiden Reijo Holopaisen ja Markku Mannerkosken merkitystä seuran menestyksen kannalta ei ole korostettu tarpeeksi. Kauko oli määrätietoinen ja jämäkkä johtaja, ja hänen toimestaan asiat lähtivät etenemään pikkuhiljaa – tultiin tähän jäähallikauteen ja siitä lähtikin liikkeelle aika nopealla aikataululla hyväkin menestys.”

Mestaruusjoukkueen apuvalmentajana toiminut Olli Lahtinen komppaa Torkkelia.

“Menestyminen on edellyttänyt jatkuvaa työtä ja kehitystä. Oulussa oli jo tuolloin toimijoita, joilla oli tavoitteita seuran suhteen. Monenlaisia vaiheita on Kärppienkin historiassa ja eteenpäin menossa ollut, mutta aina on onneksi löytynyt niitä aktiivisia, asiasta innostuneita ja asianosaavia henkilöitä, jotka ovat pitäneet seuran kurssissa.”