Pelilauantai ja teatteriteema. Näytöksenä Oulun Kärpät vastaan Lahden Pelicans. Esiintymislavana on Raksilan jää, mutta pääosien esittäjät ovat arvoitus. Kilpailu on kovaa, sillä estradilla on nelisenkymmentä roolinsa toteuttajaa pääohjaajina aitioistaan peliä seuraavat Lauri Marjamäki ja Tommi Niemelä.

Itse peliin ja jääkiekkoon. Kärppien ohjelmassa saattaisi lukea ”Paluu kotiin”. Kolme vieraspeliä tuotti oululaisjoukkueelle kuusi pistettä. Se on hyvä saldo. Yleisesti ottaen vieraspelit ovat kulkeneet tuloksellisesti hyvin: 1, 8 pistettä keskiarvona on kova suoritus ja sillä pärjää.
Kotipelien pistekeskiarvossa on parannettavaa, kahden pisteen kotikeskiarvolla ja nykyisellä vierastahdilla runkosarjassa mentäisiin neljän parhaan joukkoon, kevyesti. Mutta, jossittelut sikseen. Tänään olisi tärkeätä voittaa.

Kuten näissä ennakoissa olen todennut aiemminkin, jokaisesta voitosta saa samat pisteet, olipa vastassa Saimaan Pallo tai Helsingin IFK. On totta, että loppukaudesta jokin peli on ”isompi” kuin toinen, mutta runkosarjan viisi kuudesosaa mennään ajatuksella ”voitto kuin voitto”.
Kärppien alkukauden voitettuja pelejä väheksyville Pelicansin syksyn satoa ajateltavaksi: ”Pelsut” on voittanut IFK:n Helsingissä ja Ilveksen Tampereella sekä napannut pisteen Tapparalta ja Turun Palloseuralta. Mutta, silti lahtelaiset ovat sijalla 14. Pelikaanien lento on myöhässä.
Kärpät pelasi torstaina Helsingissä kohtuu pelin, mutta Nordiksen kummitukset Kristian Vesalainen ja Juha Jääskä pääsivät kuitenkin lopussa pokkaamaan ja keräämään aplodit.

Tärkeänä pienasiana harmitti pehmeä aloitusvoima. Kukaan keskushyökkääjistä ei päässyt plussalle, 50-prosenttiseen voittamiseen. Vanhan yliopistovalmentajan ohjeet olisivat: treenien alla ja lopuksi apuvalmentajat kiekkoämpärien kanssa pudottamaan senttereille kiekkoja pisteelle. Sata voittoa ja silleen.

Sitten niihin pääosien esittäjiin. Muutama vahva, aiempien kausien pääosien esittäjä, kokenut konkari, voisi liukua valokeilaan. Helsingissä nähtiin, että kovassa paikassa tarvitaan kaikkein kovimpien kokemusta. Kärppien maalarit Stadissa olivat Marko Anttila, Joonas Kemppainen ja Atte Ohtamaa. Siinä suomalaisia kiekkolegendoja jo pelatessaan.
Tänään Kärppien kultakypärää kantaa päässään Connoir Bunnaman, mutta odotan silti säkenöintiä luisteluakrobaatti Julius Junttilalta. ”Julle” teki liigauransa ensimmäisen kypärätempun Pelicansia vastaan Lahdessa keväällä 2010. Sitä kelpaa muistella, mutta vähempikin riittää tänään.

Junttilan poikamainen olemus helposti peittää sen todellisuuden, että hän on Atte Ohtamaan ohella yksi Kärppien pelaavista seuralegendoista. Aiemmin tällä kaudella Junttila nousi neljänneksi eniten runkosarjassa liigamaaleja tehneeksi kärpäksi ohi Kari Jalosen.
Keskiviikkona kahdettatoista kauttaan Kärpissä pelaava Julle teki jälleen palan seurahistoriaa ohittamalla Kai Suikkasen (Junttila 285, Suikkanen 284) kaikkien aikojen pistepörssissä! Kärppien liigaotteluiden ottelumäärässä Junttila on kymmenentenä 455 ottelullaan. Ohtamaa on pelannut 476 runkosarjapeliä ja rikkoo tällä kaudella terveenä ja ehjänä pysyessään 500 kärppäottelun rajan.

Tämän iltanäytöksen taisteluparin ensi-illan vei kuukausi sitten Lahdessa Pelicans maalein 4-1, estraditähtenä tuikki mm. Ryan Lasch.
Tänään pääosiin saisi nousta Julle, Atte, Kepu, Mörkö tai joku muu, mielellään kärppä. Kaikkien ei tarvitse loistaa, riittää, että hoitaa roolinsa kunnialla. Se palvelee ja täydentää koko joukkueen esitystä.
Hyvää kiekkonäytelmää tässä joka tapauksessa odotetaan!

Kirjoittanut Ari “Stenkka” Stenius

Puolustajat Victor Berglund ja Joel Olkkonen eivät sairastumisten vuoksi pelaa tänään. Lisäksi maalivahti Niklas Kokko on loukkaantumisen seurauksena toistaiseksi sivussa kokoonpanosta.