”Ei hyvältä näytä”, oli kolmivuotias tyttärenpoikani tuumannut viime talvena Kärppien televisiopelistä. Ilmeisesti isäänsä jäljitellen, kuten lapsilla on tapana. Oikeassa hän oli. Viime kausi oli paljolti ohimenokausi.
Tähän kauteen. Neljä peliä ilman kolmen pisteen voittoa jossain keskellä kautta ei rassaisi, mutta alkukaudesta ollaan enemmän suurennuslasin alla. Kiihkeät fanit ja asiantuntijat ovat yhtä mieltä: Ei hyvältä näytä.
Tämä kausi on alkanut nihkeästi, mutta mielestäni enteitä paremmasta on. Moni pieni asia on viime kautta paremmin, vaikka kaiken (ikävä kyllä) määrittävä voittaminen ei ole juurikaan toteutunut.
Tampereen Tappara on voittanut molemmat koronakausien jälkeiset mestaruudet. Vakuuttavasti. Kirvesrintojen alkukaudet eivät kuitenkaan ole lupailleet kultaa taikka kunniaa. Kaudella 2021-22 Tappara hävisi kymmenestä ensimmäisestä pelistään kuusi, pisteitä se keräsi 11. Viime kausi (2022-23) alkoi paremmin: kymmenen peliä, joista kuusi tappiota – ja pisteitä 12! Ei siis mitään mahdotonta lentoa alkusyksystä. Reilu piste per peli kymmenessä ottelussa.
Vuodet eivät ole veljiä eikä Kärpät ja Tappara, mutta viesti on: kautta ei ratkaista vielä syyskuussa, eikä lokakuussakaan. Mietitään siis vähän, mikä mietityttää, kun runkosarjaa on pelattu yksi viidestoistaosa.
Oikein hyvä asia on Emil Pieniniemen saama peliaika ja hänen vastauksensa luottamukseen. Rohkeaa peliä jäällä ja reipas ”aina valmiina” -henkinen valmistautuminen aitiossa ennen seuraavaa jäälle ponkaisua.
Kokeneet Miika Koivisto ja Joonas Kemppainen olivat Liigasta lähteissään (Koivisto 2018, Kemppainen 2015) paitsi mestareita niin sarjan parhaimmistoa pelipaikoillaan. Samaa heiltä odotetaan tälläkin kaudella. Kemppainen palasi jo viime kaudeksi ja pelasi kohtuu kauden, vaikka odotuksia oli enempäänkin. Kemppaiseen on totuttu luottamaan, sillä ”Kepulla” on voittavan pelaajan vahvuuksia eikä juurikaan tiedossa olevia heikkouksia. Vahvuuksista tunnetuin on aloitusvoima. Kemppainen on ollut lyhyellä alkukaudellakin joukkueensa tärkeitten aloitusalueiden ykkönen ja luottomies. Lukko-ottelussa tuli kaksi aloitustappiota omassa päässä alivoimalla – ja Lukko teki maalit molemmista. Raakaa, mutta joskus on. Ketään ei voi asiasta osoitella, sillä kuka aloittaja olisi ollut jonkun muun valinta? Kepu parantaa kauden mittaan ja on luontevaa uskoa, että Kärpillä on Liigan huippukvartetti aloittajissa.
Miika Koivisto on viimeksi pelannut Vaasassa Sportia vastaan lähes kuusi vuotta sitten. ”Manu” on tuon joulukuun 2017 käyntinsä jälkeen voittanut mm. liigamestaruuden, pari Ruotsin mestaruutta ja maailmanmestaruuden, sekä hänet on valittu KHL-liigan tähtiotteluun. Ei siis ihme, että Sport-kasvatti Koivisto kiinnostaa Vaasassa. Tänään voisi väläytellä.
Liigakauden toiseen kotiotteluunsa tuleva Sport on rasittava vastustaja, joka ei anna periksi. Se nähtiin Raksilan avauksessa. Kärpät voitti jatkoajalla 2-1. Jatkoajalle pelin vei tuntematon Mestis-löytö Atro Leppänen. Mestiksen Kiekko-Espoossa viime kaudella loistanut puolustaja teki Oulun liigadebyytissään tasoitusmaalin, ja on sen jälkeen tehnyt kolme lisää! Leppänen johtaa tulokkaiden maalipörssiä, ja häntä on syytä pitää silmällä Sportin pelatessa ylivoimaa.
Nyt, kun mennään Vaasaan, on ajankohtaista ihmetellä urheilun arvaamattomuutta ja putkipelaamista. Vaasan toisessa suuressa lajissa jalkapallossa nimittäin on pelattu erikoista pääsarjakautta. Vaasan Palloseura pelasi huhtikuun alusta kesäkuun loppuun 12 ottelua Veikkausliigassa – ja voitti peleistään yhden, toukokuun alussa.
Heinäkuun alusta tähän päivään ”Vepsu” on pelannut myös 12 ottelua. Saldo on aika toisenlainen: 12 ottelua ja 12 voittoa. Joukkue pelaa mitalista ja Eurocupin paikasta! Mitä sitten, vai? Niin, että maailma voi muuttua. Kärppien muutos voi alkaa jo tänään. Kaksi voittoa tällä viikolla kiskaisisi Kärpät sarjataulukossa ainakin viisi pykälää korkeammalle… Sitä odottaen.
Kirjoittanut Ari “Stenkka” Stenius